Lauantaina Bernie vei minut töiden jälkeen Irlantiin. Menimme ensin töistä Bernien kotiin, jossa söimme ruoan ja sen jälkeen lähdimme hänen miehensä Paulin ja seitsemän vuotiaan tyttärensä Caoimhen kanssa Paulin vanhempien luokse Irlantiin. Paulin vanhempien luokse kesti mennä noin kaksikymmentä minuuttia. Paulin sisko asuu heidän vanhempien naapurissa, joten hän liittyi myös seuraamme tyttärensä Erinin kanssa. Päivä oli lämmin ja aurinkoinen, joten joimme teet ulkona samalla kun kerroin heille vähän suomesta ja itsestäni.
 |
| Irlannissa kaikki kyltit olivat iiriksi ja englanniksi |
Vesiputous oli todella kaunis, vaikka se kuulemma oli nyt pienimmillään sillä vähään aikaan ei ole satanut(eli noin viikkoon). Menimme takaisin autolle toista polkua pitkin, joka vei meidät ensin korkealle kukkulalle ja sen jälkeen pellolle jossa tapasimme muutaman aasin. Pienen parkkipaikan vieressä oli myös lahjapuoti, josta ostimme kaikki jäätelöt. Kello alkoi tulla jo paljon, joten sovimme jatkavamme Irlannin reissua seuraavana päivänä ja mennä nyt kotiin.
Irlannissa käytetään turvetta talojen lämmitykseen ja sitä polttaessa tulee myös hyvä tuoksu. Turvetta kerätään vuorien rinteistä. Tarkoituksemme oli käydä keräämässä minulle turvetta matkalta, mutta unohdimme, joten Paul antoi sitä minulle hänen vanhempien varastosta.
Sunnuntaina, Bernie, Paul ja Caoimhe tulivat hakemaan minua kolmelta. Lähdimme kierrätyskeskuksen kautta taas rajan yli Irlantiin. Tällä kertaa menimme Bernien vanhempien luokse, mutta päätimme mennä sinne maisemareittiä. En tiennyt yhtään mitä odottaa, ja pääsinkin näkemään Atlanin valtameren. Matka kesti noin puolitoista tuntia, josta puolet ajoimme Atlantin reunaa pitkin.
Tiet joita pitkin menimme olivat todella kapeita, vaikka siellä kulkikin paljon autoja ja jouduimme välillä väistelemään tielle eksyneitä lampaita. Bernien vanhempien luona pääsin taas kertomaan suomesta ja itsestäni. Söimme lounaan ja ruokajuomana oli tietysti taas teetä. Lähdimme noin seitsemän aikoihin takaisin kohti Derryä ja tällä kertaa matka kesti vain noin kolme varttia vähän isompia teitä pitkin. Matkalla Caoimhe kirjoitti minulle kauniita runoja surullisesta lumiukosta, jonka hän kirjoitti vahingossa soweman, eikä snowman, ja leikimme erilaisia arvaus leikkejä.
 |
| Irlannin ja Pohjois-Irlannin raja |
Johanna:
Itse olen vain käynyt töissä ja nauttinut vaapaa-ajasta asunnollamme.
Töissä pääsin viimeviikolla tekemään pääruokien lisäkkeitä.
Työilmapiiri on ravintolalla aina ollut mukava ja iloinen. Työntekijät ovat todella mukavia ja aina kysymässä onko minulla kaikki hyvin.
hieman kuvia ravintolan keittiöstä, annoksista ja työmatkasta:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti